Hämeenlinnassa etsivä nuorisotyö ravistelee rakenteita #kuntavaalit2021
Kuva: Tuisku Sulin
Etsivän nuorisotyön asema nuorten tavoittajana ja kohtaajana on monen kunnan palveluverkostossa jo vakiintunut. Työmuodon potentiaali paikallisten palveluiden kehittämisessä ei sen sijaan tule kaikkialla täysimittaisesti hyödynnetyksi. Syrjäytymisen ehkäisyä ei ole ainoastaan nuorten etsiminen ja ohjaaminen, vaan myös ulkopuolelle jäämisen ja putoamisten ennaltaehkäiseminen rakenteellisella tasolla. Hämeenlinnassa etsivät tekevätkin kovasti töitä muokatakseen yhteiskuntaa paremmin nuoret huomioivaksi – ja kokevat tämän parantaneen jopa omaa työhyvinvointiaan.
Etsivässä nuorisotyössä olemme esteiden purkamisen ja kynnysten madaltamisen asiantuntijoita. Tiedämme, mikä voi estää nuorta hakemasta tai saamasta apua, tai mistä on todellisuudessa kyse, kun nuori ”ei ole motivoitunut”. Osaamme ennakoida nuorten maailman ilmiöitä ja meillä on luottamuksellinen suhde myös sellaisiin ihmisryhmiin, joita ei yleensä ole helppo tavoittaa. Kulkiessamme nuoren rinnalla hahmotamme palvelujärjestelmän ja yhteiskunnan nuoren silmin tavalla, johon monella muulla ei ole mahdollisuutta. Meille nuorten kokemusmaailmaan samastuminen on niin arkipäiväistä, ettemme aina edes huomaa kuinka arvokasta ja uutta asiantuntemusta meillä olisi jaettavaksi.
Hämeenlinnan etsivässä nuorisotyössä miellämme vaikuttamistyön osaksi perustehtäväämme ja asiakastyötä siinä missä nuoren kohtaamisenkin. Vaikuttamistyöllä en tarkoita pelkästään työmme tulosten osoittamista, vaan mahdollisuuttamme kehittää palveluita ja asenneilmapiiriä vastaamaan paremmin ihan kaikkien nuorten tarpeisiin – myös niiden, joille yhteiskunnan toimintoihin osallistuminen on syystä tai toisesta vaikeaa.
Sysäys vaikuttamistyön kehittämiselle oli turhautumisemme siihen, että palvelujärjestelmä ei vastannut monien kohtaamiemme nuorten tarpeisiin. Havaitsimme palveluissa päällekkäisyyksiä, tehottomia prosesseja ja epäinhimilliseltä tuntuvia tilanteita, joissa nuori jäi vaille tarvitsemaansa apua. Emme halunneet jättää nuoria oman onnensa nojaan, mutta kantapään kautta opimme, ettemme voi myöskään yrittää kannatella kaikkia nuoria itse. Meidän oli lakattava paikkaamasta palveluiden puutteita ja käännettävä katse ongelman alkulähteelle: rakenteisiin, jotka tuottavat ulkopuolisuutta ja estävät nuoria saamasta tarvitsemaansa tukea.
Työn dokumentointi ja tiedon raportointi vaikuttamisen välineenä
Kertoessamme päättäjille ja toimijoille havaitsemistamme ilmiöistä meille esitetään usein sama kysymys: onko teillä jotain faktaa tästä? Nykyään voimme ylpeydellä kertoa, että faktatietoa löytyy, sillä dokumentoimme jatkuvasti sekä määrällistä että laadullista tietoa nuorten kokemuksista ja tarpeista. Asiantuntemuksemme ei ole pelkkää mutu-tuntumaa, vaan uskottavaa dataa tiedolla johtamisen välineeksi kunnassa.
Raportoinnin välineeksi olemme itse suunnitelleet Webropol-pohjaiset kyselylomakkeet, joita täytämme kaikista kenttävuoroista ja nuorten kohtaamisista. Taltioimme anonyymisti sekä nuorten ilmaisemia asioita, että työntekijöiden omia havaintoja esimerkiksi siitä, miten nuori on kokenut asioimisen muissa palveluissa tai millaista apua nuori on kokenut saaneensa etsivältä. Olemme ottaneet tavaksi kysyä jokaisen tapaamisen lopussa, millainen fiilis nuorelle jäi ja kirjata nämä kommentit raportteihin. Työntekijä voi täydentää nuoren suoria sitaatteja omilla havainnoillaan esimerkiksi nuorten puheissa toistuvista ilmiöistä tai tekijöistä, jotka ovat rentouttaneet tunnelmaa tai vaikeuttaneet nuoren asiointia. Raporttilomakkeet toimivat myös työvuoron purkamisen ja ammatillisen kehittymisen välineenä.
Asioita kirjataan lomakkeisiin aihepiireittäin, joten pystymme suodattamaan niistä erilaisia raportteja: esimerkiksi kokoamaan kaikki mielenterveyteen, asumiseen tai Ohjaamolla asioimiseen liittyneet havainnot ja nuorten kommentit. Toimitamme koonteja sopiville yhteistyötahoille ja käymme niitä läpi kolmannesvuosittain omissa kehittämispäivissämme. Onkin ollut myös itsellemme valaisevaa ja palkitsevaa nähdä työmme tuloksia paperilla, jolloin arkityön yksityiskohdat yhdistyvät ilmiötason tiedoksi. Ilmiö- ja kokemustason tietoa täydennämme PAR-järjestelmästä saatavilla tilastoilla. Kannustamme myös nuoria löytämään omat ilmaisutapansa ja kanavansa. Meidän nuorilla ne ovat yleensä jotain muuta kuin perinteistä poliittista vaikuttamista.
Näkökulma yksilötyön havainnoista rakenteelliselle tasolle
Havaitessamme jonkin ilmiön tai kehittämistarpeen pohdimme, mikä olisi paras tapa tarttua asiaan. Olemme muun muassa edistäneet kaupunkiimme selkeämmin toimivia tukihenkilöresursseja ja olleet mukana kehittämässä Ohjaamoa vastaamaan kohtaamiemme nuorten tarpeita. Tällä hetkellä luomme NAL Hämeenlinna ry:n kanssa selkeämpiä ohjauskäytänteitä nuorten asunnottomuustilanteisiin ja ideoimme toiminnallisia tapoja tuottaa nuorten kanssa tietoa korona-ajan vaikutuksista nuorten hyvinvointiin ja palveluiden saatavuuteen. Suunnitteilla on muun muassa blogi, johon tuotamme sisältöä yhdessä nuorten kanssa. Viestintämme on suunnitelmallista ja huomioi erilaiset kohderyhmät. Työn esittely somessa tai lehtijutussa on hieman eri näköistä kuin nuorten ohjaus- ja palveluverkostolle valmistellut kannanotot, mutta silti aina meidän näköistä ja nuoria kunnioittavaa.
Dokumentointi vaatii hieman aikaa ja opettelua, mutta se tuntuu mielekkäältä, sillä teemme sen meidän ja nuortemme lähtökohdista. Keskiössä ovat nuorten arjesta nousevat asiat, ei ylhäältä määritelty tarve perustella, onko työmme tuloksellista. Vaikuttamistyö on asenne ja näkökulma, jonka toteuttamiseen jokaisen etsivän ja etsivätiimin kannattaa ideoida omiin työmuotoihin ja organisaatioihin sopivat toteutustavat.
Näkökulman vaihdos yksilötyöstä rakenteelliselle tasolle on tuonut radikaalin muutoksen työssä jaksamiseemme ja lisännyt työkalupakkimme valikoimaa. Emme voi ratkaista kaikkia nuorten ongelmia, mutta voimme ainakin pitää niistä meteliä. Aina ei edes tarvita lisää resursseja. Joskus uudet toimintatavat ja yhteistyömuodot riittävät parantamaan palveluiden saavutettavuutta. Vaikka äänemme on usein kriittinen, olemme myös innokkaita yhteistyön käynnistäjiä ja siltojen rakentajia.
Etsivään nuorisotyöhön kertyvä hiljainen tieto kannattaisi ehdottomasti ottaa kunnissa tiedolla johtamisen välineeksi, jotta palvelukokonaisuus toimii tehokkaasti ja ennaltaehkäisevästi. Etsivät, tuokaa rohkeasti näkyviin työssänne oppimianne asioita ja ideoikaa teille luontevia tapoja nostaa nuorten asioita näkyväksi. Se voi antaa voimaantumisen tunteen teille itsellenne ja nuorille. Kohtaamiemme nuorten voimat eivät aina riitä vaaliuurnille asti, mutta he luottavat meihin ja ansaitsevat tulla kauttamme kuulluksi.
Ira Selkälä
etsivän nuorisotyön koordinaattori, Hämeenlinnan kaupunki
p. 050 449 1221 tai etunimi.sukunimi@hameenlinna.fi
Lisätietoja Hämeenlinnan etsivän nuorisotyön vaikuttamistyöstä voi kysyä Selkälältä itseltään. Inspiraatiota löytää myös hänen opinnäytteestään, jossa on kehitetty rakenteellista vaikuttavuutta ja tiedolla johtamista etsivässä työssä: ”Näkymätön tieto näkyväksi : Näyttöön perustuva toimintatapa ja rakenteellinen vaikuttavuus etsivässä nuorisotyössä” Theseus-palvelussa.
Hämeenlinnan etsivän nuorisotyön rakenteellinen vaikuttaminen on hyvä käytäntö, jonka Into esittelee osana #kuntavaalit2021-kampanjaansa. Julkaisemme kevään aikana Inton kuntavaalitavoitteita tukevia hyviä käytäntöjä eri puolilta Suomea.