Hallitus aikoo leikata nuorilta – kysyikö kukaan meiltä?
Valtiovarainministeriö esitti jopa 4,6 miljoonan euron leikkausta etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan. Nuoren näkökulmasta tämä kuulostaa pöyristyttävältä päätökseltä. Tässä blogissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Juho Juvenius kertoo, miksi nuorisovaltuustot eri puolilta Suomea päättivät jättää yhteisen vetoomuksen eduskunnalle.
Etsivä nuorisotyö on matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää toimintaa, jossa pystytään auttamaan avun tarpeessa olevia nuoria eri tavoilla. ”Etsivät” ovat läsnä nuorten arjessa, ja varsinkin pienillä paikkakunnilla he ovat tulleet todella tutuiksi nuorille ja sitä kautta ovat helposti lähestyttäviä. Työpajatoiminta puolestaan tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja arjenhallintaan niille nuorille, jotka tarvitsevat räätälöityä tukea.
Ennaltaehkäisevä toiminta on maanlaajuisessa mielenterveyskriisissä aivan elinehto. Siitä ei ole varaa leikata, ei nyt eikä tulevaisuudessa.
Leikkaamisvaarassa ovat erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Laskelmien mukaan leikkaukset jättäisivät toteutuessaan noin 6 000 heikossa asemassa olevaa nuorta ilman tukea. Valtiontalouden tarkastusvirasto on laskenut, että yhden nuoren syrjäytyminen maksaa julkiselle taloudelle nuoren elinaikana 1,2 miljoonaa euroa.
Onko tehokkaampaa panostaa nuorten hyvinvointiin vai kasvattaa velkaa sekä hyvinvoinnin tasalla että taloudellisesti?
Leikkaukset vaikuttavat nuorten lisäksi koko yhteiskuntaan
Aihe on koskettanut meidän nuorten lisäksi monia eri tahoja ja järjestöjä. Muun muassa Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry, Ohjaamot, MIELI ry, Allianssi, EHYT ry, Diakonissalaitos ja lukuiset muut toimijat kantavat huolta siitä, että nuorten hyvinvointi voi heikentyä entisestään, mikäli leikkaukset toteutetaan.
Leikkausten seurauksina etsivän nuorisotyön tavoitettavuus kärsii, työelämän näköalattomuus, nuorten syrjäytymisriski sekä huoli eriarvoisuuden kasvamisesta kasvaa. Nuorten työpajatoiminnan rahoituksen heikkeneminen vaikuttaa kriittisesti heikossa asemassa olevien nuorten elämään, kuntoutukseen, koulutukseen ja työpaikkaan suuntautumiseen.
Leikkausten seuraukset eivät vaikuta vaan meihin, vaan koko kansaan. Kärsivänä osapuolena voivat olla myös nuorten läheiset, jotka joutuvat pahimmillaan paikkaamaan järjestelmän puutteita.
Nuorten tulevaisuus kriisiytyy entisestään
Nykytilanteessa nämä leikkaukset eivät tule pelastamaan tilannetta. Sen sijaan leikkausten vaikutus nuorten mielenterveyteen pelottaa jo valmiiksi.
Kun mielenterveyspalveluihin pääsy on heikentynyt, niin etsivä nuorisotyöntekijä on herkästi ainoa, joka pystyy antamaan akuutisti aikaa ja tukea nuorelle. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kuormittuneimpia kuin koskaan, erityisesti lasten ja nuorten psykiatrisessa hoidossa.
Työpaja puolestaan voi olla ainoa moniammatillinen yhteisö, joka osaa ja ehtii katsoa nuorta ja hänen elämäänsä kokonaisuutena.
Kaikesta tästä herääkin kysymyksiä. Millainen tulevaisuus meille nuorille ollaan rakentamassa? Kun nuori on heikossa asemassa eikä rinnallakulkevia aikuisia ole auttamassa, tilanteesta voi koitua kaikenlaisia lieveilmiöitä aina nuorisorikollisuuteen saakka. Haluaako hallitus tukea tällaista, vaikka nuorisorikollisuutta halutaan nimenomaan ehkäistä?
Pohjois-Savon hyvinvointialueen nuorisovaltuusto, seitsemän muun nuorisovaltuuston tukemana toimittivat vetoomuksen eduskuntaan näihin kohdistuvien leikkausten tekemättä jättämisestä. Nuorten ääni on tässä asiassa unohdettu, ja me pidämme huolen siitä, ettei meidän sanomaamme unohdeta.
Juho Juvenius
Nuorisovaltuuston puheenjohtaja
Pohjois-Savon hyvinvointialue