Etsivän nuorisotyöntekijän työnkuvasta, osaamisesta ja vastuista

Etsivä nuorisotyö on paljon enemmän kuin yhteydenottopyyntöihin reagoimista ja nuorten tavoittelua – kyse on moniulotteisesta, vaativasta ja vahvaa ammatillista osaamista edellyttävästä työstä. Kentältä kantautuvat kysymykset kertovat työnkuvien kirkastamisen ja työn vastuullisuuden tunnistamisen nousseen ajankohtaiseksi puheenaiheeksi. Inton etsivän nuorisotyön asiantuntijan Miikka Piiroisen kirjoituksessa pureudutaan siihen, minkälaiset tekijät liittyvät työssä edellytettyyn osaamiseen ja työntekijän ammatilliseen vastuuseen.

Työnkuva puhuttaa ja syystä!

Kuluvan vuoden aikana olemme Intossa saaneet etsivän nuorisotyön kentältä aiempaa enemmän kysymyksiä työnkuvista ja tehtävien vaativuuden arvioinnista. Ilahduttavasti vaikuttaa, että monissa organisaatioissa on herätty kirkastamaan yhteistä käsitystä siitä, mitä etsivä nuorisotyöntekijä kunnassa tekee ja miten noita tehtäviä kirjataan organisaatiossa käytettyihin pohjiin. Kaikkialla kannattaakin nyt huolehtia, että etsivien työnkuvat heijastavat osuvasti tehtävien vaativuutta, vastuita ja edellytettyä osaamista.

Työnkuvan muovailu ei ole aivan yksinkertaista, eikä valtakunnallisista materiaaleista löydy siihen osviittaa ihan suoraviivaisesti. Etsivän nuorisotyön käsikirjassa (Into 2022) kyllä todetaan, kuinka ”jokaisella etsivällä tulee olla selkeä, kirjallisesti tehty työnkuva sekä työn vaativuuden arviointi, joka on ajan tasalla ja ottaa huomioon kaikki työntekijän erilaiset tehtävät”. Organisaatioita ohjataan samaan suuntaan Laadukas etsivä nuorisotyö -itsearviointikriteereissä (Into 2024), yksi kriteereistä kun kuuluu: ”Jokaisella etsivällä nuorisotyöntekijällä on selkeä, kirjoitetussakin muodossa oleva työnkuva, joka on ajan tasalla ja ottaa huomioon kaikki työntekijän erilaiset tehtävät. Työn vaativuuden arviointi on laadittu tämän perusteella”.

Mutta mitä työnkuvissa sitten tulisi ottaa huomioon jokaisessa niemessä ja notkelmassa, jossa etsivää nuorisotyötä tehdään?

Etsivän nuorisotyön perusta on kaikille yhteinen

Etsivän nuorisotyön luonnetta on kuvattu nuorisolaissa ja aluehallintoviraston avustusehdoissa sekä esimerkiksi käsikirjassa, itsearviointikriteereissä ja mallikuvauksessa. Vaikka työtä tehdään tietyllä paikkakunnalla ja tietyissä paikallisissa verkostoissa, on sen luonne ja kohderyhmä suurilta osin valtakunnallisesti yhteinen.

Kentältä kootun kehittäjäryhmän kanssa tuotetussa kansallisessa mallikuvauksessa (Into 2024) todetaan etsivän nuorisotyöntekijän olevan sosiaalisen vahvistamisen myötätuntoinen asiantuntija, joka ymmärtää nuoruutta ja nuoren kasvua sekä edistää tämän hyvinvointia. Monelle työn, koulutuksen ja palveluiden ulkopuolella olevalle nuorelle etsivä on ainoa, joka tarjoaa auttavan käden ja luottamuksen arvoisen tuen. Työssä toimitaan usein tilanteissa, joissa muut tahot eivät pysty tarjoamaan kohderyhmän nuorille kokonaisvaltaista kohtaamista ja nuorilähtöistä ohjausta.

Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti kunkin nuoren ehdoilla ja työskentelyyn sitoutuminen on nuorelle aina vapaaehtoista. Nuoren rinnalla kuljetaan niillä tavoilla ja sen aikaa kuin toiminta häntä palvelee. Käytössä ei ole yhtä menetelmää tai valmista prosessikarttaa, eikä työtä sidota johonkin tiettyyn toimintaympäristöön. Etsivä nuorisotyöntekijä toimii aina joustavasti ja tekee liikkuvaa työtä. Hän on ammattilainen, joka hyödyntää erilaisia menetelmiä ja ympäristöjä kunkin nuoren tarpeiden, paikallisten mahdollisuuksien ja oman erityisosaamisensa mukaan. Työssä vastaantulevien sosiaalisten ilmiöiden, jännitteiden, ongelmien tai suoranaisen oirehdinnan kirjo on hyvin vaihteleva ja osin ennalta-arvaamaton. Se elää ajan, paikan ja yhteiskunnan mukana.

Nuorisolaki (1285/2016, 10 §) edellyttää, että ”etsivällä nuorisotyöntekijällä on oltava riittävä koulutus ja kokemus nuorten kanssa tehtävästä työstä”, mutta ei kuvaa niitä tarkemmin. Mallikuvaus tarkentaa, että etsivä nuorisotyöntekijä omaa vaativaan kasvatus- ja kohtaamistyöhön soveltuvan koulutuksen (esim. sosionomi AMK/YAMK, yhteisöpedagogi AMK/YAMK tai nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja). Etenkin suurissa kaupungeissa on katsottu työssä pärjäämisen edellyttävän korkeakoulutason tutkintoa tai pitkää kokemusta haastavissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa tehdystä työstä.

Etsivällä tulisi olla osaamista niin yksilö- kuin ryhmäohjauksesta. Useammalta alalta ja erilaisista työtehtävistä karttuneesta kokemuksesta on hyötyä. Työntekijän on hahmotettava ammatillinen roolinsa myös suhteessa sidosryhmiin, yhteiskunnan rakenteisiin ja monialaisiin verkostoihin, sillä niihin syrjäytymisen ehkäisyyn ja nuorten osallisuuden laaja-alaiseen vahvistumiseen tähtäävä etsivä nuorisotyö kytkeytyy.

Mikä tekee etsivästä nuorisotyöstä vaativan tehtävän?

Työtä tehdään sellaisten nuorten parissa, joilla ei ole elämässään juuri tai lainkaan muita turvallisia aikuisia, vakaita tukiverkostoja tai vahvistavia yhteisöjä. Tähän ryhmään kuuluvat, etsivien kohtaamat nuoret ovat monesti kokeneet kaltoinkohtelua, syrjään jättämistä tai muuten traumaattisia olosuhteita. He kärsivät usein yksinäisyydestä, mielenterveyden haasteista, riittämättömästi huomioiduista neuropsykiatrisista erityispiirteistä, vakavista toimeentulo-ongelmista tai riippuvuuksista. Nuoret saattavat oireilla monin eri tavoin – heidän sosiaalisen vahvistamisensa tueksi etsivän on kyettävä hyödyntämään monien muiden alojen ammattilaisten tarjoamaa osaamista ja ratkaisuja.

Etsivään nuorisotyöhön liittyy siksi käytännönläheisiä vaatimuksia, jotka heijastuvat tehtävissä edellytettyyn osaamiseen ja työntekijän vastuisiin:

• kohderyhmiin kuuluvien nuorten tilanteiden moninaisuuden ja ennakoimattomuuden asettamat vaatimukset: työntekijän on hallittava useita tehtäväalueita, hänellä on oltava itseohjautuvuutta eli kykyä itsenäiseen harkintaan ja tavoitteenasetteluun, ratkaisukeskeinen työote, ennakointikykyä, resilienssiä, riskienhallinnan sekä psyykkisten kuormitustekijöiden hallinnan taitoja, sekä kielellistä osaamista eli kykyä mukauttaa viestintää erilaisille kohderyhmille.
• monialaisen yhteistyön ja sidosryhmäviestinnän asettamat vaatimukset: etsivässä nuorisotyössä on tarpeen laaja palvelujärjestelmän tuntemus, kyky järjestelmälliseen tiedonhakuun ja kriittiseen arviointiin, hyvät viestinnälliset ja tekniset taidot sekä organisointikyky.
• pitkäjänteisen syrjäytymisen ehkäisyn asettamat vaatimukset: työ edellyttää strategista ja tietoon perustuvaa työotetta, kykyä asettaa ja seurata ammatillisia tavoitteita työn viitekehyksessä sekä dokumentointi- ja raportointiosaamista.

Käytännössä erilaisten työtehtävien asettamia vaatimuksia on kunnissa määritelty ja vertailtu valmiita täydennettäviä kirjallisia pohjia käyttäen. Ne kokoavat keskeisiä osaamiseen ja vastuisiin liittyviä tekijöitä, jotka saattavat olla enemmän tai vähemmän sisäänrakennettuja työtehtäviin. Tällaisissa tarkasteluissa on laajasti määritelty etsivän nuorisotyön edellyttävän työntekijältä esimerkiksi seuraavia asioita:

• paljon uuden tiedon hankkimista, syvää ja monipuolista osaamista sekä kokonaisuuksien hallintaa.
• useiden eri tehtäväalueiden hallintaa, monien asioiden yhtäaikaista hallintaa sekä toisistaan poikkeavien tietojen ja taitojen hallintaa.
  • Perusteluja: Etsivä nuorisotyö vaatii palvelujärjestelmän ja etuuksien tuntemusta sekä nuorten ohjaamista eri aloja edustavien vaihtoehtojen äärellä. Työssä tehdään dialogisin menetelmin nuoren palvelutarpeen arviointia ja sen perusteella yksilöllisesti kohdennettua ohjausta. Ohjauksessa rakennetaan työpariuksia niin oman organisaation sisällä kuin myös muiden alojen ammattilaisten kanssa. Työntekijällä on oltava alustava ymmärrys esimerkiksi niin kasvatuksen ja koulutuksen, ohjauksen, sosiaalityön, terveydenhoidon kuin työllisyyden alaan lukeutuvista palveluista ja etuuksista.
• huomattavan paljon itsenäistä harkintaa sekä ammattialan ja organisaation arvoista ja tavoitteista johdettavaa itsenäistä tavoitteenasettelua.
  • Työtilanteissa ei useimmiten voida soveltaa valmiita ohjeita, sillä kohtaamiset nuorten kanssa ovat luonteeltaan hyvin vaihtelevia ja osin ennakoimattomia. Itseohjautuvaa työtä myös valmistellaan, suunnitellaan ja raportoidaan usein yksin. Nuoria kohdataan mahdollisuuksien mukaan myös työparityönä. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa työskentely vaatii jatkuvaa harkintaa, tilannetajua, ja erilaisten vaihtoehtojen tai ammatillisten työkalujen joustavaa soveltamista kunkin nuoren tilanteeseen. Luottamuksellisen suhteen nuoreen muodostava työntekijä kantaa vastuuta nuorelle työn avulla tarjoutuvista mahdollisuuksista. Monelle haavoittuvassa asemassa ja työn, koulutuksen sekä palveluiden ulkopuolella olevalle nuorelle hän on ainoa ammattilainen, joka nuorta tukee ja ohjaa.
• paljon oma-aloitteista ja tavoitteellista viestintää ja kommunikointia.
  • Työssä on viestittävä niin yksilöllisten nuorten kuin nuorten sosiaalisten ryhmien suuntaan kielellä, jota he ymmärtävät. Työntekijän on kyettävä viestimään myös nuorten parissa työskenteleville eri alojen ammattilaisille heille tuttuja käsitteitä ja ammattitermejä hyödyntäen.
• toisen ihmisen asemaan asettumista.
  • Työ on haavoittuvassa asemassa olevien nuorten löytämistä, auttamista ja tukemista eteenpäin heille parhaiten sopivin tavoin. Kohderyhmässä ovat yleisiä neuropsykiatriset erityispiirteet ja häiriöt, erilaiset mielenterveysongelmat, sosiaaliset pelot ja muut toimintakyvyn vajeet, sekä toisinaan myös ongelmat päihteiden kanssa tai rikoksilla oireileminen. Työssä kohdataan säännöllisesti myös ylisukupolviseen osattomuuteen ja alueelliseen eriarvoistumiseen liittyviä monimutkaisia ja vaikeita yhteiskunnallisia ilmiöitä.
• tavanomaisesta poikkeavia henkisiä ja fyysisiä työolosuhdetekijöitä, joita ei voi työn luonteesta johtuen työsuojelutoimenpitein täydellisesti poistaa.
  • Työtä tehdään paljolti nuorten omissa toimintaympäristöissä, ”heidän reviirillään” ja heidän lähtökohdistaan. Merkittävä osa työstä on työntekijän ja nuoren välitöntä vuorovaikutusta. Asiakaskunnassa korostuvat erilaiset psyykkiset ongelmat. Työntekijöihin kohdistuu psyykkistä kuormaa ja ajoittain myös uhkatekijöitä, kuten nuorten ripustautumista, itsetuhoisuutta tai muuta aggressiivista käyttäytymistä.

Etsivän nuorisotyöntekijän osaaminen ja vastuu osana nuorten hyvinvoinnin edistämistä

Tässä mainitut vaativuuden osatekijät kuvaavat jokaisen etsivän nuorisotyöntekijän perustyötä, mutta eivät ole kattava tai rajaava kuvaus työmuodosta. Valtakunnalliselta tasolta on mahdotonta paikantaa yleispätevästi sitä, mitä etsivä kunnassaan tarkalleen tekee ja mitä kaikkea hänen tehtäviinsä osaamisen ja vastuiden osalta kuuluu. Monella etsivällä on organisaatiossaan myös muita työnkuvaan ja vaativuuteen heijastuvia tehtäviä, esimerkiksi erilaisiin verkostorooleihin, yhteyshenkilönä toimimiseen, viestintään, tapahtumiin tai paikalliseen tai alueelliseen kehittämiseen liittyen.

Kuten mainituista tekijöistä voidaan huomata, ovat etsivän nuorisotyöntekijän tehtävät kuitenkin jo perusmuodossaan kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-aikapalvelujen vaativiksi ammattitehtäviksikin varsin vaativia. Vaikka etsivällä ei ole viranomaisvaltuuksia, työn eettinen ja käytännöllinen vastuu on usein huomattava – etsivä on se, joka nuoren kohtaa ensimmäisenä, kuulee, näkee ja alkaa rakentaa polkua eteenpäin. Työn vaativuutta voidaan perustellusti peilata muihin julkisella sektorilla toimiviin ammattilaisiin, joiden työssä yhdistyy sekä inhimillinen vastuu että laaja-alainen kokonaiskuva asiakkaan tilanteesta (ks. myös Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan anti ja näkymät kunnan monialaisessa yhteistyössä, Määttä & Piiroinen 2022).

• Sosiaalityöntekijän tavoin etsivä nuorisotyöntekijä kohtaa työssään monimutkaisia elämäntilanteita, joissa nuorten kokema kuormitus, avun tarpeet ja palvelujärjestelmän monikerroksisuus edellyttävät korkeaa ammatillista osaamista, kykyä rakentaa luottamusta ja taitoa toimia eettisesti haastavissa tilanteissa.
• Psykiatrisen sairaanhoitajan tai terapeutin työtä etsivän nuorisotyöntekijän työ muistuttaa siinä, että näissä rooleissa rakennetaan luottamuksellista ja turvallista vuorovaikutussuhdetta, jossa nuoren elämän arkaluonteisia ja usein pitkälti vaiettuja kokemuksia kuunnellaan arvostavasti ja hänen mielenterveyttään vahvistetaan kokonaisvaltaisesti, ei vain yksittäisten ongelmien osalta (ks. Mielenterveyden vahvistajan käsikirja – Näkökulmia nuorten mielenterveyden vahvistamiseen etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa, Peräaho 2024).
• Toisen asteen opiskeluhuollon kuraattori on etsivälle ammatillisesti läheinen kumppani tai jopa työpari. Kohderyhmät ja ongelmat ovat usein yhteisiä. Myös erityisopetuksessa ja ohjauksessa tunnistettavat kuormitustekijät, kuten nuorten moninaisten tarpeiden kanssa työskentely ja jatkuva tunnetyö, ovat samankaltaisia etsivän työn kanssa. Etsivän näistä kokema vastuu voi ulottua inhimillisesti varsin laajalle ilman selkeitä työympäristöön tai -menetelmiin sidottuja rajoja.
• Opinto-ohjaajan tai työllisyyspalveluiden omavalmentajan työssä voi olla paljon yhteistä etsivän nuorisotyöntekijän kanssa erityisesti silloin, kun nuoren kanssa käydään tulevaisuuden toiveita ja avoimia vaihtoehtoja sekä niiden nuorelle asettamia vaatimuksia kartoittavia keskusteluja ja mietitään konkreettisia jatkoaskelia.

Etsivä nuorisotyöntekijä kohtaa yllä mainittuja ammattilaisia niin monialaisissa verkostoissa kuin nuorta tukiessaan. Etsivä havainnoi paitsi nuorten yksilöllisiä tarpeita, myös yhteiskunnallisten rakenteiden vaikutuksia, alueellisten palvelujen tilaa, yhteistyön hyviä käytäntöjä tai palvelupuutteita (ks. Elinikäisen ohjauksen kansallinen arviointi, TEM 2024). Työssä yhdistyvät syvällinen ymmärrys nuorten elämäntilanteista, monialaisen verkostotyön vaatimukset sekä laaja eettinen ja vuorovaikutuksellinen osaaminen.

Etsivän nuorisotyön työnkuva, työntekijöiden korkea osaamistaso ja heidän harteilleen asetettu vastuu edellyttävät myös tunnustusta – työn arvostamista osana julkisen sektorin keskeisiä nuorten kasvua, osallisuutta ja hyvinvointia edistäviä aloja.

Kirjoitus perustuu työtä valtakunnallisesti kuvaavien materiaalien ohella etsivän nuorisotyön aluekoordinaattorien kanssa käytyihin keskusteluihin sekä eräissä kunnissa käytettyihin työn vaativuuden arviointi- eli TVA-lomakkeisiin.

Kategoriat

• Blogi