Etäaika haastoi ja pakotti työpajat kehittymään yhteisöllisyys keskiössä

Moni nuori ja nuorten työpaja joutui uuteen tilanteeseen, kun koronaviruksen johdosta Suomeen asetettiin kokoontumisrajoitteita. Tässä blogikirjoituksessa yksikönvastaava, sosiaalikuraattori ja työpajakoordinaattori Mira Eriksson-Erkkilä pohtii työpajan voimaannuttavaa vaikutusta korona-ajan opiskelijoiden parissa ja valmentaja ja Uudenmaan työpajakoordinaattori Tiivo Uuksulainen Hyria säätiöltä puolestaan pohtii, mitä työpajoilla opittiin pandemian johdosta.

Työpaja tarjoaa koronan eristämälle nuorelle yhteisön 

Kun korona iski voimalla, lähes kaikkialla siirryttiin etäilemään. Myös työpajat siirtyivät mahdollisuuksien mukaan verkkovalmennukseen. Ja voi, mitä hyötyjä huomasimme verkkovalmennuksessa olevan!  

Hiljaisemmat nuoret saivat äänensä kuuluviin. Pitkällä joukkoliikenteen tavoittamattomissa asuvat nuoret pääsivät mukaan valmennukseen. Paperityöt pysyivät tallessa nuorten omilla kanavilla ja näin myös kesken jääneitä tehtäviä oli helppo jatkaa. Keskittyminen tehtävien tekemiseen parani. Ulkoilua ei unohdettu. Verkkovalmennusta elävöitettiin tehtävillä, jotka vaativat ulos lähtemistä tai sitten tehtiin kävelyreissuja. Lisäksi voitiin panostaa työelämässä tarvittaviin digitaitoihin. Korona-ajasta oli näin jälkikäteen ajateltuna siis myös hyötyä. 

Sitten tuli sen aika, että oli aika siirtyä takaisin lähivalmennukseen. Takaisin ryhmään meneminen tuntui joistakin nuorista hyvin vaikealta. Aamuisin täytyi olla jossakin muualla kuin kotona ja vielä tiettyyn aikaan. Täytyi kohdata taas muita ihmisiä, toimia ryhmässä ja muita unohdettuja, hankalia asioita. Hissunkissun lähipäiviä lisäämällä päästiin kuitenkin palaamaan työpajoilla suhteellisen normaaliin.  

On kuitenkin joukko nuoria, jotka putosivat opinnoistaan korona-aikana ja joita ei nyt tavoiteta. Jos nuori on ollut pitkään poissa koulusta tai muista palveluista, kynnys palata taas lähiopetukseen on saattanut kasvaa liian suureksi. Rutiiniksi muodostunutta etäilyä on vaikea muuttaa yksin ja varsinkin silloin, jos on ollut unohdettuna kahden vuoden ajan.  

Kun kotoa lähteminen muodostuu pysyvästi ongelmaksi, ollaan tekemissä ison ongelman kanssa. Jäikö opiskelu kesken sen takia, että korona-aikana vaadittiin liian paljon itsenäistä suorittamista? Kaikilla ei ollut taitoja opiskella itsenäisesti. Kaikilla ei myöskään ollut lähellään aikuista, jolta pyytää apua.  

Mitä voimme siis tehdä nyt? Voimme tarjota opinnoistaan pudonneelle työpajaa vaihtoehtoiseksi oppimisympäristöksi.  

Työpajoilla on ammattitaitoisia valmentajia, joilla on aikaa kuunnella nuorta ja kohdata hänet yksilönä. Työpajalla voidaan tavata nuorta ensin vaikka kaksin, sitten pienessä ryhmässä ja edetä kohti suurempaa ihmisjoukkoa. Työpajalla nuori kohtaa muita nuoria. Vertaisten seura on tärkeää, jokainen haluaa kuulua johonkin porukkaan. Jokainen haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi. Tarvitaan luontainen yhteisö, johon nuoren on helppo tulla mukaan.  

Tarvitaan paikka, jossa nuorta on aikaa kuunnella ja jossa hän voi rauhassa olla oma itsensä ja kokea onnistumisia. Työpaja toimii tässä loistavasti ja kaiken edellä mainitun lisäksi nuori pääsee kokemaan siellä uusia asioita ja saa valmiuksia työelämään.  

Mira Eriksson-Erkkilä 
yksikönvastaava, sosiaalikuraattori (nuorten palvelut), Hyria säätiö sr 
TP-koordinaattori (Kanta- ja Päijät-Häme) 

Etävalmennus tuli ja jäi osaksi toimintaa 

On ollut ilo nähdä, miten nopeassa tahdissa nuorten työpajoilla otetiin käyttöön täysin uusi työmuoto. Verkkovalmennuksen saapuminen työpajoille muokkasi työpajojen toimintaa peruuttamattomasti parempaan suuntaan. 

Nuorten työpajojen suuri vahvuus oli ollut kohtaaminen, kanssakäyminen sekä yhdessä tekeminen. Kokoontumisrajoitteiden tullessa voimaan työpajojen täytyi tehdä nopeasti päätöksiä toiminnan jatkamisesta. Vaihtoehtoina oli muuttaa toimintaa perustavanlaatuisesti tai laittaa ovet kiinni ja odottaa kunnes tautitilanne hellittäisi. 

Monet työpajat päättivät muuttaa toimintansa etävalmennukseksi. Tämä mahdollistaisi ainakin jonkintasoisen kanssakäymisen pajan asiakkaiden kanssa. Nuoret kokivat kokoontumisrajoitteet hyvin raskaasti ja jo ennestäänkin vähäiset sosiaaliset kontaktit vähenivät. Uhkakuvat yksin jääneistä nuorista tiedostettiin ja monet tekivät pitkää päivää, jotta etäyhteydet saatiin toimimaan mahdollisimman nopeasti. 

Etävalmennuksen alkaessa paljastui siitä paljon hyviä puolia. Nuoret saivat täydellisen rauhan keskittyä tehtävien tekemiseen ja toisaalta he saattoivat käydä täysin häiriötöntä keskustelua valmentajan kanssa. Työnhakuun ja muihin kirjallisiin tehtäviin verkkovalmennus toimii siis eriomaisesti. Tehokkuus lähettää työhakemuksia tai tehdä koulutehtäviä, kun niitä saa tehdä omassa rauhassa. Tärkeää on kuitenkin asettaa nuoren toiminnalle selkeät tavoitteet ja seurata niiden toteutumista.  

Aluksi valmentajilta kantautui kriittisiä puheenvuoroja siitä, minkälaista kanssakäymistä verkossa oikeasti voisi harjoittaa. Nuoren kohtaaminen ja huomioiminen tuntuu kuitenkin toteutuvan paremmin kuin valmentajat pelkäsivät etukäteen. Monet nuoret ovat tottuneet olemaan kontaktissa muihin ihmisiin verkon välityksellä. Myös mahdollinen kiusaaminen huomataan heti ja sen kitkemiseen on selkeät ja toimivat työkalut.  

Niille, joille kotoa lähteminen on vaikeaa tai muuten muiden ihmisten kanssa kasvotusten käytävä sosiaalinen kanssakäyminen on ylitsepääsemätöntä, verkkovalmennus mahdollisti valmennukseen osallistumisen. Monet nuoret pystyivät ylläpitämään selkeää päivärytmiä, keskustelemaan päivän ajankohtaisista asioista sekä tuulettamaan ajatuksia ja avautumaan hankalista aisoista. Verkkovalmennus on myös hyvä ponnahduslauta lähivalmennukseen, työpaikalle tai kouluun lähtemiselle. 

Monet työpajat ovat jättäneet verkkovalmennuksen osaksi päivittäistä toimintaansa. Verkkovalmennuksen hyödyt on huomioitu ja niitä osataan hyödyntää niin, että ne tukevat pajan toimintaa. Osassa pajoista verkkovalmennusta toteutetaan ryhmämuotoisesti viitenä päivänä viikossa ja toisissa taas verkkovalmennus on kätevä turvaverkko. Verkkoon valmennus voidaan siirtää niissä tilanteissa, kun kasvotusten tapahtuva valmennus on erityisen haastavaa, esimerkiksi valmentajan sairastuessa. Verkkovalmennus taipuu siis hyvin moneen.  

Nyt kun voimme taas tavata toisiamme kasvotusten niin kummastakin valmennusmuodosta kannattaa hyödyntää niiden hyvät puolet. Näin valmennus antaa vielä enemmän mahdollisuuksia ja tuntuu miellyttävältä. Tämä lisää selkeästi motivaatiota osallistua valmennukseen.  

Tiivo Uuksulainen 
valmentaja 
Uudenmaan työpajakoordinaattori 
Hyria säätiö sr 

Kategoriat

© Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry