Budjettiriihi: Ministeriö ei leikkaisi etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta 

Opetus- ja kulttuuriministeriön esitys vuoden 2025 talousarvioksi on valmistunut. Perjantaina 9. elokuuta julkistetun esityksen mukaan etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoitustaso pysyy ennallaan. Toisaalta ministeriö jätti esityksessään 50 miljoonaa euroa lisäleikkauksia suoraan hallituksen päätettäväksi. Miltä kokonaisuus näyttää työmuotojemme kannalta ja mitä seuraavaksi tapahtuu? Asiaa pohtivat tässä artikkelissa Inton Timo Kontio ja Annemari Kivivuori.

Etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa saatiin torjuntavoitto 

Työmuotojen merkitys tunnustettiin talousarviossa. OKM esittää, että etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan perusrahoitus pysyy ennallaan, ja lisäksi hallitus päätti lisätalousarviossaan aiemmin keväällä kolmen miljoonan euron kertaluontoisesta panostuksesta. 

Valtion talouden yleistilanne huomioiden rahoituksen säilyminen ennallaan on hyvä uutinen. Pitkällä aikavälillä ja inflaatio huomioiden se kuitenkin tarkoittaa leikkausta aiempaan tasoon. 

Näistä Inton artikkeleista löydät lisätietoa siitä, miten etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoitus muodostuu. Artikkeleissa avataan myös sitä, miksi rahoitustason ennallaan pysyminen ei ole kestävä ratkaisu:

Ministeriö ehdottaa talousarviossaan myös oppilaitosnuorisotyön rahoituksen kasvattamista. Tätä on syytä kiittää ja aidosti toivoa, että tämä vastaa nuorten tarpeisiin. Tuoreet tiedot oppivelvollisuuden laajentamisesta osoittivat samalla, että varsinkin nuoren ryhmään kuulumisen kokemukset torjuvat yksinäisyyttä ja keskeyttämisriskiä.  

Toivomme myös, että hallitus vie eteenpäin terapiatakuuta ja ulottaa sen nuoriin aikuisiin. 

Nuorisoalan tukirakenteet heikkenevät 

Mihin Opetus- ja kulttuuriministeriön leikkausehdotukset sitten kohdentuvat? Esimerkiksi nuorisotyön kehittämiseen ja arjen työn edellytyksiin. Tämä tulee välillisesti näkymään myös etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa. 

Nuorisokeskusten rahoituksesta leikataan ministeriön esityksessä 10 prosenttia. Eri puolilla Suomea toimivat, voittoa tavoittelemattomat nuorisokeskukset ovat olleet tärkeä nuorisotyön toiminta- ja kehittämisympäristö. 

Käytännössä siis nuorisokeskusten tarjoamat palvelut tulevat kunnille ja järjestöille kalliimmaksi, minkä seurauksena käyttö vähenee ja toiminta heikentyy. Ministeriö siis ulkoistaa leikkauksen nuorisoalan toimijoiden tehtäväksi. 

Toinen huomionarvoinen välillinen leikkaus koskee kehittämisen määrärahoja. Näiden avustusten tunnetuin käyttökohde ovat olleet nuorisoalan osaamiskeskukset. Kevään kehysriihen jälkeen OKM jäädytti nuorisoalan valtakunnallisten osaamiskeskusten valintaprosessin. Toistaiseksi ei ole tiedossa, miten tai millä summalla osaamiskeskuksia tulevaisuudessa rahoitetaan. 

On harmillista, että kansainvälisesti erittäin arvostettu ja ammatillisesti korkealaatuinen toimiala pakotetaan luopumaan kehittämisestä. Vastuu siirtynee alan oppilaitoksille ja instituutioille. Riskinä on, että erityisesti erilaiset vähemmistöryhmät ja nuorten omatoiminen aktiivisuus kärsivät muutoksessa. 

Vaihtoehtoiset säästökohteet on julkistettava 

Opetus- ja kulttuuriministeriö sai toukokuussa hallituksen kehysriihestä vaikean tehtävän. Suuruusluokaltaan järkyttävän suuria valtionavustusleikkauksia päätettiin aikaistaa. Ministeriön säästötavoite on 65 miljoonaa euroa. Mittaluokkaa kuvaa se, että koko valtion nuorisotoimialan rahoitus on noin 70 miljoonaa euroa. 

Nyt julkaistussa talousarviossa ministeriö esittää kohteet yhteensä 15 miljoonan leikkauksille. Tämä tarkoittaa, että hallitus päättää itsenäisesti vielä noin 50 miljoonan euron säästöjen kohdentumisen. Luultavaa kuitenkin on, että ministeriö valmistelee budjettiriiheen mennessä hallitukselle tarjottimen vaihtoehtoisista leikkauskohteista. 

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hallituksen päättämä leikkaustaso ei perustu tutkittuun tietoon eikä siitä ole tehty vaikuttavuusarviointeja.  Tällainen päätöksenteko ajaa pahimmillaan taistelemaan roposista, minkä seurauksena kansalaistoiminnan huomio ja panostus kohdentuu varsinaisen työn sijaan elonjäämistaisteluun. 

Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ovat vaikuttava keino ehkäistä syrjäytymistä 

Myöhemmin päätettäviä 50 miljoonan lisäleikkauksia ei missään nimessä tule kohdentaa etsivään nuorisotyöhön tai työpajatoimintaan. Hallitukselta on edelleen tekemättä laaja-alainen ohjelma nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi ja yksinäisyyden torjumiseksi. Suomella ei ole varaa heikentää jo olemassa olevia, tähän tarpeeseen vastaavia palveluita.  Säästämällä näistä työmuodoista tukea tarvitsevien nuorten tilanne heikkenee entisestään. 

Etsivä nuorisotyö ja työpajat tavoittavat vuosittain yhteensä 32 000 nuorta. Ne kulkevat rinnalla nuoren arjessa, tukevat nivelvaiheissa ja palveluihin hakeutumisessa sekä edistävät kouluttautumista ja työllistymistä. Tutkimukset osoittavat, että työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön panostaminen kannattaa. (Vauhkonen & Hoikkala 2020: Syrjäytymisen lasku). 

• Etsivä nuorisotyö vähentää NEET-statukselle jäämisen todennäköisyyttä. Etsivän nuorisotyön keskimääräinen kustannus valtiolle on vain noin 800 € per nuori. 

• Työpajatoimintaan sijoitetut resurssit maksavat itsensä takaisin työhön pääsyn myötä jo muutamassa kuukaudessa maksettuina veroina ja vältettyinä sosiaalisina tulonsiirtoina. (Vauhkonen & Hoikkala 2020, Ohtonen 2016.) 

:

Suomalaisen kansalaisjärjestötoiminnan rahoituksen alasajo on karmaisevaa ja sen seurauksia koko yhteiskunnalle voidaan vain arvailla. Hallituksen tulee tehdä leikkauksistaan vaikutusarvioinnit.

Timo Kontio

Kategoriat

• Uutinen