Budjettiriihi: hallitusohjelma toteutuu vain, jos nuoriin panostetaan nyt
Hallitusohjelma vuosille 2023–2027 nostaa yhdeksi hallituskauden painopisteeksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyn ja hyvinvoinnin lisäämisen. Into kiittää kirjauksista – rakennamme yhdessä Suomea, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin. Hallitus kokoontuu budjettiriiheen 19.–20.9. Budjettiriihessä tulee varmistaa, että kirjausten toteuttamiseen on riittävästi resursseja. Lue oheisesta artikkelista Inton terveiset syksyn 2023 budjettiriiheen. Tekstin lopusta löydät Inton budjettiehdotukset ladattavassa muodossa.
Hallitusohjelman tavoitteet työllisyysasteen ja suomalaisen osaamistason nostosta, sote-palvelujen kustannusten laskusta, sisäisen turvallisuuden lisäämisestä ja nuorten syrjäytymisen vähentämisestä ovat kunnianhimoisia. Me Intossa jaamme hallituksen näkemyksen siitä, että nämä toimet täytyy toteuttaa.
Se tarkoittaa käytännössä lisää resursseja haavoittuvimmassa asemassa olevien kanssa tehtävään työhön. Nuorten hyvinvointiin on panostettava nyt, jotta tulevaisuuden Suomi voidaan rakentaa kestävälle pohjalle.
Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tutkitusti vähentävät syrjäytymistä
Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tavoittavat vuosittain yhteensä 32 000 nuorta. Ne kulkevat rinnalla nuoren arjessa, tukevat nivelvaiheissa ja palveluihin hakeutumisessa sekä edistävät kouluttautumista ja työllistymistä. Tällainen toiminta vähentää nuorten syrjäytymistä vahvistamalla osallisuutta, varmistamalla nuorten oikeuksien toteutumisen sekä edistää kouluttautumista ja työllistymistä. Tutkimukset osoittavat, että työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön panostaminen kannattaa. (Vauhkonen & Hoikkala 2020: Syrjäytymisen lasku).
- Etsivä nuorisotyö vähentää NEET-statukselle jäämisen todennäköisyyttä. Etsivän nuorisotyön keskimääräinen kustannus valtiolle on vain 763 € per nuori.
- Työpajatoimintaan sijoitetut resurssit maksavat itsensä takaisin työhön pääsyn myötä jo muutamassa kuu-kaudessa maksettuina veroina ja vältettyinä sosiaalisina tulonsiirtoina. (Vauhkonen & Hoikkala 2020, Ohtonen 2016.)
Etsivä nuorisotyö ohjaa nuoria heidän tarvitsemiinsa palveluihin: yleisimpinä toimeentuloon ja asumiseen liittyviin palveluihin sekä mielenterveyspalveluihin. Työ tuottaa tulosta: vuonna 2022 etsivä nuorisotyö teki lähes 5000 ohjausta koulutukseen sekä yli 3000 ohjausta työpajoille, työkokeiluun ja työhön (OKM/AVI).
Työpajatoiminta on vaikuttavaa: neljä viidestä nuoresta ohjautuu työpajajakson jälkeen myönteisesti eteenpäin koulutukseen, työhön tai muuhun tarkoituksenmukaiseen palveluun (OKM/AVI). Nuorille, joille opiskelu on haasteellisempaa, työpajat tarjoavat lähipalveluna vaihtoehtoisia oppimisympäristöjä, yksilöllistä ohjausta ja sosiaalisesti vahvistavia pienryhmiä.
Suomessa työskentelee noin 600 etsivää nuorisotyöntekijää ja toimii 266 työpajaa sekä 1600 pajojen ammattilaista. Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry edustaa, koordinoi ja kehittää työmuotoja.
Panostamalla taloudellisesti etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan:
- Nuorten syrjäytyminen ja siihen liittyvät kustannukset vähenevät
- Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja sote-kulut pienenevät
- Nuorten rikollinen oireilu vähenee ja yhteiskunnan sisäinen turvallisuus paranee
- Suomalaisten osaamistaso nousee ja kouluttamattomien määrä laskee
Lue lisää Inton ratkaisuista nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn
Etsivän nuorisotyön rahoitus on korotettava 18 miljoonaan
Hallitus panostaa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajoihin sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen molemmilla kansalliskielillä ja saamen kielillä. Erityisesti kiinnitetään huomiota eri syistä haavoittuvimmissa asemissa oleviin nuoriin. (Hallitusohjelma 2023–2027)
Etsivä nuorisotyö tukee vuosittain yli 20 000 nuorta ja vuonna 2022 aluehallintovirastot myönsivät etsivään nuorisotyöhön yhteensä 15,6 miljoonaa euroa. Avustusten ansiosta etsivää nuorisotyötä on tarjolla jokaisessa kunnassa. Vaikka myös kunnat rahoittavat etsivää nuorisotyötä, ovat valtionavustukset elintärkeässä asemassa.
Etsivään nuorisotyöhön on kohdennettu aiemmin lisärahoitusta, mutta näiden määräaikaisten rahoitusten päätyttyä rahoitusta käytännössä leikataan. Perusrahoituksen pienentyessä organisaatioiden omavastuuosuudet ovat nousseet kymmenillä prosenteilla ja samalla yleinen kustannustaso on kohonnut. Rahoituksen heikkeneminen vaarantaa ennen pitkää laadukkaan palvelun järjestämisen.
Jotta etsivä nuorisotyö pystyy toteuttamaan hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä, tulee
- Etsivän nuorisotyön perusrahoitus on nostettava 18 miljoonaan euroon.
- Etsivän nuorisotyön organisaatioiden omarahoitusosuutta on alennettava.
Lue etsivien nuorisotyöntekijöiden terveiset budjettiriiheen.
Työpajatoiminnan perusrahoitus nostettava vähintään 18 miljoonaan
Nuorten hyvinvointi on aiempaa polarisoituneempaa: yhä useampi nuori voi entistä paremmin, mutta pahoin-voivat nuoret voivat aiempaa huonommin. Nuorten syrjäytyminen ja pahoinvoinnin kasvu ovat yhteiskuntamme suurimpia haasteita. (Hallitusohjelma 2023–2027)
Vuonna 2022 aluehallintovirastot myönsivät nuorten työpajatoimintaan yhteensä 16,5 miljoonaa euroa. Avustukset ovat mahdollistaneet sen, että työpajatoiminnan kokonaisvaltaisia valmennuspalveluita voidaan tarjota noin 90 prosentissa kuntia. Työpajatoimintaan osallistuu vuosittain yli 12 000 nuorta. Vaikka myös kunnat rahoittavat työpaja-toimintaa, ovat valtionavustukset toiminnan kannalta elintärkeässä asemassa.
Hallitusohjelman mukaan oppivelvollisuuden suorittaminen mahdollistetaan myös työpajatoiminnassa. Tämä vahvistaa oppivelvollisten saamaa yksilöllistä tukea ja ehkäisee koulutuksen keskeyttämistä. Työpajojen mahdollisuuksia tukea sekä oppivelvollisia että jatkuvaa oppimista tulee hyödyntää yhä laajemmin.
Työpajojen vaikuttavan toiminnan varmistamiseksi:
- Työpajatoiminnan perusrahoitus on nostettava pysyvästi vähintään 18 miljoonaan euroon.
- Työpajojen toimintojen ja vastuiden kasvaminen oppivelvollisuuden myötä on huomioitava rahoituksessa.
Lue työpajatoimijan terveiset budjettiriiheen.
Nuorten palveluiden kehittäminen vaatii resursseja ja strategista suunnittelua
Hallitus osoittaa kokonaisvastuun nuorten hyvinvointityön johtamisesta opetus- ja kulttuuriministeriöön. Asiat käsitellään yhteistyössä useiden ministeriöiden välillä. (Hallitusohjelma 2023–2027)
Nuorten itsenäistymisen tuki tulee nähdä kiinteänä osana yhteiskunnan muita palveluja. Koordinaation keskittäminen opetus- ja kulttuuriministeriöön parantaa edellytyksiä tähän. Työn tukena tulee hyödyntää laajasti olemassa olevaa asiantuntemusta niin järjestökentältä, tieteestä ja tutkimuksesta kuin kentän ammattilaisten arjen kokemuksista.
Työn onnistuminen vaatii sitä, että siihen kohdennetaan riittävästi resursseja ministeriössä ja vastuu tunnustetaan muissa ministeriöissä.
Hallitus laatii laaja-alaisen toimenpideohjelman nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, hyvinvointivajeen ja mielenterveyden ongelmien paikkaamiseksi. Vahvistetaan moniammatillista työtä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Poistetaan lainsäädännöstä eri viranomaisten tiedonkulkuun liittyvät ongelmat… Huomioidaan, että ratkaisut eivät löydy pelkästään nuorisopolitiikan keinoin, vaan tarvitaan ministeriörajat ylittävää yhteistyötä. (Hallitusohjelma 2023–2027)
Nuorten palvelujärjestelmän sujuvoittaminen tuo julkiselle taloudelle merkittäviä säästöjä. Budjettia laadittaessa tulee varmistaa, että palveluja on riittävästi, ne ovat saavutettavia ja palvelujen siiloutuminen puretaan. Muutostarpeita kartoitettaessa tulee kuulla asiantuntijoita, joilla on käsitys palvelupolkujen ongelmista. Suunnitelmat tulee rakentaa riittävän pitkäjänteisesti ja nuorten elämän kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia kehittäen.
- Toimenpideohjelman tekemiseen on panostettava riittävästi.
- Ohjelman toteuttaminen kuuluu valtioneuvoston ja liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerin vastuulle.
Hallitus edistää koulu- ja oppilaitosnuorisotyötä sekä turvallisten aikuisten läsnäoloa kouluissa. (Hallitusohjelma 2023–2027)
Taloudellinen panostaminen nuorisotyöhön mahdollistaa opetus- ja ohjausalan ammattilaisten keskittymisen pedagogiseen tehtäväänsä. Nuorisotyö on nähtävä kiinteänä osa koulu- ja oppilaitosarkea. Nuorisotyöllä on keskeinen rooli nuorten yksinäisyyden ehkäisyssä ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa myös kouluissa ja oppilaitoksissa.
- Koulu- ja oppilaitosnuorisotyöhön on varattava vähintään 20 miljoonaa euroa
Turvataan lainsäädännöllä lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy perustasolla lyhytpsykoterapiaan tai muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin. (Hallitusohjelma 2023–2027)
Nuorten mielenterveyskriisi on akuutti. Tämä näkyy myös etsivän nuorisotyön ja työpajojen nuorten heikentyneessä toimintakyvyssä. Nuorten mielenterveyspalveluiden palveluvaje on korjattava pikaisesti. Mikäli mielenterveyskriisiä ei ratkaista, muut nuorten palvelut eivät voi toimia tehokkaasti.
- Hallitusohjelman mukaisesti nuorten terapiatakuun toteuttamiseen on osoitettava 35 miljoonaa euroa.
Lue lisää nuorten palvelujen rinnalla kulkevasta työotteesta.
Säästöjen välilliset vaikutukset huomioitava
Into on huolissaan hallituksen suunnittelemien leikkausten kokonaisvaltaisista vaikutuksista. Budjettiriihessä on huomioitava myös suunniteltujen säästöjen välilliset vaikutukset. Esitetyt leikkaukset tulevat vähentämään heikoimmassa asemassa olevien palveluita, lisäämään alueellista epätasa-arvoa sekä heikentämään hyvinvointia ja yhteiskunnallista turvallisuutta. Säästötoimet edellyttävät kokonaisvaikutusten arviointia. Olennaisinta on panostaa kustannustehokkaisiin ja tutkitusti vaikuttaviin palveluihin.
Inton esittämät ratkaisut vahvistavat kustannustehokkaasti osallisuutta, ehkäisevät nuorten syrjäytymistä ja edistävät työllisyyttä. Ne ovat panostus kestävällä pohjalla olevaan Suomeen.
Lue lisää siitä, miten säästötavoitteet vaikuttavat nuoriin.
Lataa Inton terveiset budjettiriiheen tästä.
