Budjettiriihi: ENT ja TP saivat omansa, R.I.P osaamiskeskustoiminta (?) 

Valtion budjettiriihi vuodelle 2025 päättyi eilen tiistaina. Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan valtionavustukset pysyivät talousarviossa vuoden 2024 tasolla, minkä lisäksi kehysriihessä päätetty kolmen miljoonan määräaikainen lisärahoitus toteutuu. Tässä analyysissa intolaiset perkaavat budjettiriihen vaikutuksia etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti tiistaina 3. syyskuuta onnistuneensa puolittamaan valtiovarainministeriön ehdottamat leikkaukset kulttuuriin, nuorisotyöhön ja liikuntaan. Lisäksi koko ministeriön säästöjen kokonaissumma pieneni 5 miljoonalla eurolla suhteessa kehysriihessä päätettyyn. Nuorisotyöhön kohdistetaan sopeutuksista 4 miljoonaa euroa.  Ministeriö ilmoitti jo tiistaina, että leikkaus toteutetaan nuorisotyön edistämisen momentista. 

Valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa opetusministeri Anders Adlercreutz kertoi iloitsevansa siitä, että liikunnan ja nuorisotyön leikkauksia saatiin torpattua. Ministeriön tiedotteessa liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist puolestaan totesi ministeriössä tehdyn kovasti töitä sen eteen, etteivät leikkaukset kohdistuisi kohtuuttomasti liikuntaan tai nuorisotyöhön.  

Me Intossa haluammekin kiittää opetus- ja kulttuuriministeriön johtoa siitä, että vaikeassa taloustilanteessa suomalaisen nuorisotyön ainutlaatuisuus ja merkitys nuorten hyvinvoinnille on tunnistettu ja sen puolesta taisteltiin.
 

Mitä tiedämme leikkauksista ja niiden kohdentumisista? 

Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan valtionavustukset säilyvät nykyisen tiedon valossa vuoden 2024 tasolla. Lisäksi jaettavaksi tulee kertaluonteinen kolmen miljoonan euron lisämääräraha. Tuon rahoituksen kohdentumisesta tai jakoperusteista ei toistaiseksi ole tietoa. Arviomme mukaan paras tapa varmistaa työmuotojemme elinvoimaisuus on nostaa yhden henkilötyövuoden rahoitusosuutta. Tämä auttaisi turvaamaan toimintarahoja ja tukisi työn jatkuvuutta siellä, missä omarahoitusosuuden kasvu aiheuttaa toiminnan supistumista. 

Nuorisojärjestöjen valtionavustuksiin ei ensi vuoden talousarviossa näillä näkymin kosketa. Into teki budjettiriihen alla aktiivista vaikuttamistyötä nuorisojärjestöjen rahoituksen puolesta. Julkaisimme esimerkiksi yhdessä Nuorisotutkimusseuran kanssa avoimen kirjeen opetus- ja kulttuuriministeriön ministereille. 

Ministeriö ilmoitti, että nuorisotyön neljän miljoonan euron leikkaus kohdentuu nuorisotyön edistämisen momentille. Kyseinen momentti sisältää: 

• Valtakunnalliset nuorisoalan järjestöt 

• Nuorisokeskukset 

• Alueellinen ja paikallinen nuorisotyö 

• Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta 

• Nuorisotyön kokeilu, koulutus, tutkimus ja kansainvälinen yhteistyö 

Samaan aikaan ministeri Bergqvist on jo tarkentanut, että säästöt haetaan ensisijaisesti toiminnasta, jota ei vielä ole.

Tulkintamme tällä hetkellä on, että osaamiskeskuksia ei todennäköisesti tulla perustamaan tai rahoittamaan alkuperäisen suunnitelman mukaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö pysäytti leikkauksia ennakoidessaan jo keväällä nuorisoalan valtakunnallisten osaamiskeskusten hakuprosessin.  Tästä syystä muun muassa Into joutui sopeuttamaan talouttaan. (Pst! Inton uuden organisaation esittelyn löydät täältä.) Nyt avoinna olevalla hakukierroksella Into on hakenut Sosiaalisen vahvistamisen osaamiskeskusta. 

Miten muut päätökset sivuavat työmuotojamme? 

Suurina etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan vaikuttavina leikkauksina tulivat kuntien valtionosuuksien 23 miljoonan euron vähennys (ks. Kuntaliiton tiedote) ja ammatillisen koulutuksen dramaattinen 120 miljoonan euron leikkaus.  

Me Intossa olemme huolissamme siitä, miten ammatillisen koulutuksen leikkaukset vaikuttavat koulutuksenjärjestäjien yhteistyöhön etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kanssa. Kiitämme kuitenkin sitä, että ministeriö ei kohdenna leikkauksia tai opiskelijapaikkojen vähennyksiä perusopetuksen päättävien nuorten tai vailla ammatillista perustutkintoa olevien koulutukseen. 

Budjetissa kiinnitetään huomiota oppilaitosarkeen ja nuorten väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Nämä ovat tärkeitä teemoja. Yksinäisyyttä ja kiusaamista on tutkitusti vähemmän niissä oppilaitosyhteisöissä, joissa tehdään koulunuorisotyötä. Nuorten arjen turvallisuutta pitääkin ensisijaisesti rakentaa ennaltaehkäisevästi, ei turvallisuusviranomaisten läsnäoloa vahvistamalla. 

Valtion talousarvio vahvistetaan 23. syyskuuta.  

Lisätietoa: 

Valtioneuvoston tiedotustilaisuuden tallenne

Nuorisoala: Hallitus jatkoi nuorilta leikkaamista – vaikeimmat päätökset vasta edessä – Nuorisoala 

Ammatillisen koulutuksen leikkaukset rapauttavat aikuiskoulutusta – ePressi 

MIELI ry pettyi budjettiriihen linjauksiin – MIELI ry 

Kategoriat

• Tiedote