Polkuja kansainvälisyyteen. Kaikille.
Kun nuorilta kysyy, ovatko he joskus haaveilleet matkustavansa kotimaatansa kauemmaksi, vastaus on taustasta riippumatta lähes aina ”KYLLÄ”. Joillekin ulkomaille lähtö on vain helpompaa kuin toisille. Kansainvälisyyden polulla porttina voi olla nuoren asuinpaikan syrjäisyys, elämäntilanne, valmiudet, usko itseen tai mahdollisuuksien ja tiedon puuttuminen − joskus jopa rakenteet.
Kuva: Nuorisokeskus Marttinen
Kansainvälisiä kokemuksia niille, joille niitä ei muuten tarjoutuisi
Nuorisokeskus Marttinen kehittää kansainvälistä nuorisotoimintaa omalla alueellaan Pirkanmaalla. Marttiselle on tärkeää tarjota kansainvälisiä oppimiskokemuksia ja mahdollisuuksia erityisesti niille nuorille, joille niitä ei välttämättä tule vastaan muuten, esimerkiksi oppilaitoksien tai harrastustoiminnan kautta. Suurin osa nuorisokeskuksen Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmien rahoittamista kansainvälisistä hankkeista kohdentuukin esimerkiksi etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan kanssa tehtävään yhteistyöhön ja heillä asiakkaina oleviin nuoriin.
Marttinen tekee yhteistyötä mm. Pirkanmaan etsivän nuorisotyön alueellisen koordinaattorin kanssa kehittääkseen hankemuotoja sopiviksi ammattikunnan asiakkaille ja levittääkseen tietoa kansainvälisistä mahdollisuuksista. Viimeisien vuosien aikana maailmalle on etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajojen kautta lähtenyt useita kymmeniä nuoria oppimaan ja kokemaan uutta. Useimmiten nuoret ovat lähteneet vapaaehtoistyöhön tai osallistuneet nuorisovaihtoihin.
Kansainvälisyys on osoittautunut loistavaksi keinoksi tarjota “jotain ihan uutta” nuorelle, joka sellaista kaipaa. Erityisen hyvin kansainväliset projektit ovat sopineet niille nuorille, joilla suunnitelmat puuttuvat kokonaan tai elämä on pysähtynyt polkemaan paikoilleen.
Tuloksina on katkottu negatiivisia kehiä, saatu perspektiiviä omaan elämään, opittu pärjäämään omillaan sekä usein “jääty sille tielle” sanonnan positiivisessa merkityksessä. Tämä siis kaiken sen muun osaamisen lisäksi, “mitä nyt reissuamisesta ja kulttuurien kohtaamisesta tarttuu matkaan”. Lisäksi hankkeista on saatu lisäresursseja paikalliseen toimintaan ja − mikä tärkeintä − mahdollisuuksia sinne, missä niitä ei ole aiemmin ollut.
Kestävä pohja kansainväliselle työlle
Marttinen on luonut alueellaan kv-toiminnan mallia, jonka kautta paitsi tarjotaan mahdollisuuksia suoraan nuorille, rakennetaan myös verkostoja ja yhteistyötä, joilla viedään kansainvälisyyttä rakenteisiin. Kansainvälisyyteen motivoituneiden yksittäisten ammattilaisten sijaan rakennetaan kestävämpää pohjaa sille, että Pirkanmaalla on myös pitkässä juoksussa mahdollisuudet tavoittavat kaikki nuoret.
Marttinen pyrkii toimimaan mahdollistajana ja sopivien askeleiden tarjoajana, olipa polku kansainvälisiin kokemuksiin starttaamassa mistä päin tahansa. Kynnys lähteä kokemaan uutta toiselle puolen Eurooppaa on edelleen usein liian suuri, ja tätä nuorisokeskuksen ja etsivän nuorisotyön yhteistyössä pyritään madaltamaan.
Kynnyksiä on isoja ja pieniä, ja polku kansainvälisyyteen räätälöidäänkin askel askeleelta tarjoten pienempiä ja suurempia oppimiskokemuksia. “Starttirappu” on kullakin omansa, mutta etenemissuunta prosesseissa ja yhteistyössä on usein sama.
Näin se käy: poimintoja kynnyksistä ja keskusteluista
“En oo koskaan matkustanut, ja vieraan kielen puhuminen jännittää.”
► Marttisen omat kansainväliset vapaaehtoiset tekevät vierailun paikkakunnalla, jonne saavuttua kokataan yhdessä. Maistellaan, turistaan, kuunnellaan musiikkia eri maista ja haaveillaan minne matkustettaisiin, jos EU maksaisi. Sitten kerrotaan tietokannasta, josta löytyy mm. nuorille suunnattu projekti Kreikassa, jossa pelastetaan kilpikonnia. Lopuksi kerrotaan että “Marttisessahan toteutuu kv-hanke loppukuusta, jossa on avoimien ovien päivät, josko vaikka kiinnostaisi tulla kattomaan, kun siellä kokataan taas lisää ja puhutaan kilpikonnista…”
“En ollu koskaan aiemmin kuullu, että tämmönen ois mahdollista mullekin.”
► Kun jäätä on saatu rikki, nuorille tarjotaan erilaisia mahdollisuuksia, jotta saadaan näytettyä, että niitä todellakin on, ja paljon! On nuorisovaihtoja, vapaaehtoispalvelua, kielikursseja, tapahtumia… lähellä ja kaukana. Kaikista näistä saa Marttisesta tietoa ja neuvontaa. Tullaan mielellään tapaamaan yksittäisiäkin nuoria ja räätälöimään omia polkuja kansainvälisyyteen. “Niin, taisitkin tutustua jo silloin avoimien ovien tapahtumassa siihen slovenialaiseen kaveriin − se on siellä samassa organisaatiossa, jonne sinä voisit lähteä vapaaehtoistöihin kahdeksi kuukaudeksi…”
“Periaattessa olisin kiinnostunut lähtemään reissuun, mutta kun työkkäri, kämppä, kissa, Kela… Enkä mä yksin uskalla!”
► Marttisen käyttämiin kansainvälisen toiminnan muotoihin sisältyy ohjeistukset siitä, miten oppimisjaksot ulkomailla nähdään virastojen ja valvojien silmin. Käytännössä yhteistyöhön kuuluu, että poistamme myös hallinnollisia esteitä. Esimerkiksi etsivän nuorisotyöntekijän kanssa autamme nuorta kommunikoimaan lähdön ympärilleen ja tuemme käytännön järjestelyissä. “… Ja jos yksin lähtö jännittää, niin mites ois porukassa tehty nuorisovaihto? Tai lähtisitkö vapaaehtoiseksi, jos joku tulisi matkalle mukaan ja katsoisi, että pääset alkuun?”
“Mitä minä muka voisin lähteä tekemään ulkomailla?”
► Kaikilla on jokin asia, joka kiinnostaa. Kansainvälisyyttä pidetään usein abstraktina ja kaukaisena asiana tuolla jossain. Yhteistyöllämme pyritään etsimään “kansainvälistä tatsia” jo olemassa olevaan kiinnostukseen, olipa se sitten harrastus tai vasta haaveilua. “Ai, sää tykkäät festareista? Itävallassa on semmonen projekti, jossa järjestetään katufestareita. Jaa, kirjoitat ja tykkäät somettaa? No, Irlannissa olisi paikka, jossa saisit tehdä molempia…”
“Mitä siellä sitten oikein tapahtuu, ja ymmärtääkö ne minua?”
► Marttisen kumppanuudet on luotu, laatutarkistettu ja valittu nimenomaan tarjoamaan tukea kaikenlaisille nuorille. Vastassa odottaa tuttu henkilö, jonka kanssa on soiteltu useamman kerran ennen lähtöä. Lähtövalmennuksessa allekirjoitellaan papereita, asetetaan omia oppimistavoitteita, puhutaan kulttuurishokista ja siitä, että Marttiseen saa aina soittaa, jos tulee kysymyksiä. – “Mukavaa siellä reissussa ei aina tule olemaan, mutta yksin et ole. Jos jotain aivan ylitsepääsemätöntä tulee eteen, niin päätetään yhdessä, että tulet sieltä kotiin.”
… ja katse kohti seuraavaa!
Kuten sanottu, polku kansainvälisyyteen löytyy kyllä kaikille. Vaikka reissu olisi epäonnistunut − mitä se harvoin on − niin harva katuu lähtöpäätöstään. Kokemuksemme mukaan on enemmän sääntö kuin poikkeus, että kansainvälisyyden kelkkaan kiivennyt nuori katoaa erilaisten palveluiden piiristä pian. “Oisko työllistynyt, lähtenyt opiskelemaan vai liekö taas ulkomailla!”
Tarina ei kuitenkaan pääty tähän, vaan seuraavan kerran Marttisesta vieraillaan kertomassa, miten kunta tai muu organisaatio voisi alkaa itsenäisesti hakea EU-rahaa nuorisoalan kansainväliselle toiminnalle. Kv-kärpänen on siitä viheliäinen otus, sen levittämä into tuppaa leviämään viruksen tavoin.
Antti Korhonen
nuorisotyön koordinaattori
Nuorisokeskus Marttinen
Tuomas Kärki
Pirkanmaan etsivän nuorison aluekoordinaattori, etsivä nuorisotyöntekijä
Ruoveden kunta
Nuorisokeskus Marttinen Virroilla on yksi yhdeksästä opetus- ja kulttuuriministeriön tukemasta nuorisokeskuksesta. Suomen nuorisokeskusten työ perustuu nuorisolakiin sekä valtakunnalliseen nuorisotyön ja politiikan ohjelman tavoitteisiin, joiden arvopohjassa esiintyy kansainvälisyys, yhdenvertaisuus ja osallisuus sekä näihin kannustava kasvatuksellinen toiminta.
Marttisen ohella myös monet muut nuorisokeskukset tukevat organisaatioita nuorisoalan kansainvälisen toiminnan järjestämisessä. Villa Elba Kokkolassa on kansainvälisen nuorisotyön pioneeri, lisäksi kansainvälistä toimintaa on Metsäkartanolla, Hyvärilässä, Piispalassa, Anjalassa ja Oivangissa.