Ei urakalla vaan porukalla – #haluankuulua
Jokainen meistä haluaa kuulua. Maslow´n tarvehierarkian mukaan yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet ovat kolmanneksi tärkeimpiä tarpeitamme heti fysiologisten ja turvallisuuden tarpeiden jälkeen. Kuulumista johonkin voidaan pitää ihmisen perustarpeena ja luonteenomaisena käytöksenä ihmislajille.
Yhteiskunnallinen osallisuus on yksi sosiaalisen kuulumisen muodoista, ja osallisuus on tunne siitä, että kuuluu johonkin. Kuulumisen tunteen voi löytää itselle tärkeän ja merkityksellisen yhteisön toimintaan osallistumisesta. Yhteisön voi löytää esimerkiksi työn, harrastuksen, asuinpaikan tai järjestötoiminnan kautta.
Digitaalisen sosiaalisuuden uudet muodot ovat tuoneet myös uusia mahdollisuuksia yhteisölliseen toimintaan, eikä yhteisöjen tarvitse enää olla fyysisesti samalla alueella, vaan yhteisöjen rajat ovat laajentuneet globaaleiksi. Erilaiset tietokonepeliyhteisöt ovat hyvä esimerkki tällaisesta postmodernin aikakauden jälkeisestä yhteisöstä. Yhteisöllisyyden muodot ja mahdollisuudet ovat räjähtäneet digitalisaation myötä, mutta onko yhteiskunnallisessa osallisuudessa ja kuulumisessa tapahtunut kokemuksellista muutosta?
Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry sekä etsivän nuorisotyön ja työpajojen ammattilaiset järjestivät palveluihin osallistuneille nuorille ja työntekijöille kyselyn yhteiskunnallisesta osallisuudesta sekä yhteiskunnallisen osallisuuden kokemisesta. Nuorten kokemus yhteiskunnallisesta osallisuudesta vastasi osaksi perinteistä käsitystä yhteiskuntaan kuulumisesta.
Suomalaisessa yhteiskunnassa palkkatyö on pysynyt yhtenä merkittävimmistä yhteisölliseen toimintaan osallistumisen muodoista. Työ ja ammatti määrittelevät voimakkaasti ihmisen identiteettiä, asemaa ja paikkaa yhteiskunnassa. Moni kyselyyn vastannut nuori mielsikin yhteiskunnallisen osallistumisen verojen maksamisena ja äänestämisenä. Nuorten vastauksesta nousee esiin myös erilaiset osallisuuden muodot kuten vapaaehtoistyö, harrastukset sekä mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihin.
Työn ohella toinen tärkeä kuulumiseen vaikuttava tekijä on mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Kuuluuko kaikkien nuorten ääni tasapuolisesti yhteiskunnassa, ja kuunteleeko yhteiskunta sekä päättäjät nuoria siellä missä nuoret ääntään käyttävät? Pystyvätkö nuoret vaikuttamaan heitä koskeviin päätöksiin?
Osallistuminen ”yhteiskunnan juttuihin” ja yhteisöllisyys nousivat vahvasti esiin kyselyn vastauksissa. Kyselymme mukaan nuoria innostaa myös erilaisten pelien pelaaminen, pelikavereiden kanssa jutteleminen sekä sosiaalinen media ylipäätään. Myös tietoa etsitään verkon avulla. Vaaleissa äänestäminen on perinteisesti ollut keskeisin suoran vaikuttamisen kanava.
Sosiaalinen media ja netti mahdollistavat nuorille monenlaisia muita aktiivisen toimijuuden muotoja sekä osallisuuden, vaikuttamisen ja kuulluksi tulemisen mahdollisuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteiskunnallisiin kampanjoihin osallistuminen, videoiden julkaiseminen, blogien kirjoittaminen ja sosiaalisen median ryhmien keskusteluihin osallistuminen. Nuoret ovat erityisesti mobiililaitteiden aktiivisia käyttäjiä. Mobiilit mahdollisuudet ja palvelut ovat lähes joka hetki saatavilla, kaverit ja lähiyhteisöt ovat klikkauksen päässä. Sosiaalinen media voi myös vahvistaa nuoren toimijuutta ja hyvinvointia. Digitaaliset palvelut laajentavat osallistumisen tapoja. Niiden avulla voidaan esimerkiksi lisätä palveluidemme piirissä olevien nuorten ja kuntapäättäjien vuoropuhelua palveluiden ja fyysisen ympäristön kehittämisessä. Yhteiskunnallisen osallistumisen pitää olla helppoa ja nuorten kuulemiseksi pitää olla monia kanavia ja mahdollisuuksia osallistua myös yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Viime keväänä työpajojen ja osin myös etsivän nuorisotyön lähipalvelut muuttuivat verkon kautta tapahtuviksi etäpalveluiksi, joihin nuoret osallistuivat pääosin aktiivisesti. Etäosallistuminen oli nuorille luonteva tapa toimia. Huomionarvoista on, että kun poikkeusolojen jälkeen oli mahdollisuus osallistua toimintaan paikan päällä vaikkapa starttipajalla, niin suurin osa nuorista halusi heti palata pajan fyysisesti läsnä olevaan yhteisöön. Tarvitaan siis monenlaisia tapoja osallistua ja kuulua!
Tuomas Kärki ja Jari Rekola
Pirkanmaan etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan aluekoordinaattorit
Blogikirjoitus on osa Nuorisotyön viikolla käynnistyvää #haluankuulua-kampanjaa. Valtakunnallista Nuorisotyön viikkoa vietetään 7.–13.9.2020. Tänä vuonna teemana on nuorten yhteiskunnallinen osallisuus paikallisella tasolla. Into juhlii nuorisotyötä yhdessä etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan alueellisten koordinaattoreiden kanssa. Yhteinen kampanjamme näkyy mm. kaikissa Inton sosiaalisen median kanavissa.