Arjen haasteita rikkomassa vai ratkaisemassa?
Millaisia ovat nuorten arjenhallinnan haasteet ja miten ne voidaan ratkaista, oikeasti? Ohjaamojen psykososiaalista tukea kehittävän Onni-tiimin vetäjä Hanna-Kaisa Kostet kuvaa nuorten arjen haasteiden ja sen parissa tehtävän työn todellisuutta. Kirjoitus avaa Inton sosiaalisen vahvistamisen teemavuoden blogisarjan, jossa kirjoittajat valtakunnalliselta ja paikalliselta tasolta pohtivat sosiaalista vahvistamista sen eri osa-alueiden näkökulmasta.
Kun rytmi karkaa muuksi kuin muilla, seuraa helposti ikäviä. Tapaamisiin ei ehdi, opinnot eivät etene ja syyt nousta sängystä vähenevät. Ruoka tarkoittaa pussinuudeleita, koti alkaa kaivata raivaussiivousta ja lähteminen mihinkään muuttuu vaikeaksi.
Kaikki eivät saa apua, ainakaan ajoissa, ja elämä luisuu yllä kuvatun kaltaiseksi. Palveluista on pulaa tai ne ovat vääränlaisia tai niitä ei löydä, vaikka meillä eri alojen ammattilaisilla on kollektiivisesti paljon osaamista ja hyvää tahtoa. Mikä siis mättää?
Nuorten mielestä ratkaisut voisivat olla yksinkertaisiakin. Vuonna 2017 sata nuorta kehittäjää ideoi STM:n kutsusta vaikuttavia palveluita, ja he toivoivat mielen hyvinvoinnin nostamista keskiöön ja tukea elämän perushallintaan. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa arkijärjen hyödyntämistä ja mitä kuuluun kysymistä.
Hoidamme omat siivumme, ehkä mallikkaastikin, mutta siirrämmekö ei-ihan-oman-alan asiantuntemusta tarvitsevan asiakkaan turhan herkästi muualle? Usein jonoon, jossa harva kuntoutuu, voimaantuu tai oppii uusia taitoja. Vaihtoehtoisesti alamme koota verkostoa. Kollegaa juuri pyydettiin seitsemänneksi työntekijäksi nuoren arkeen. Kolmas tyypillinen tapa tukkia systeemiä on antaa varmuudeksi uusia aikoja eikä luottaa, että elämä jo kantaa. Mitä mahtaisi tapahtua, jos jonojen ja verkostojen kasvattamisen sijaan pyrkisimme tarjoamaan palvelun useammin ihan itse? Tutkimus osoittaa, että lyhytkin tuki voi auttaa, etenkin kun sen saa ajoissa. Jos useampi saisi avun nopeammin, riittäisi vahvempaa erityispalveluakin paremmin sitä tarvitseville.
Ehkä jonain päivänä alkaa valmistua kokonomeja tai arkinomeja. Sitä ennen me nuorten kanssa toimivat voisimme ottaa aidosti mallia toisiltamme. Yhdeltä ammattiryhmältä oppisimme tavoitteellisuutta, toiselta menetelmiä, kolmannelta rentoa kohtaamista. Joutuisimme joustamaan oman professiomme omnipotenttisuudesta, mutta ehkei tarvitsisi aina huudella puuttuvien palveluiden perään. Korona on lisännyt pahoinvointia, mutta raha ei vieläkään kasva puussa. Jos emme itse etsi uudenlaisia tapoja tuottaa palveluita, joku muu tekee sen. Tuskin lisäämällä resursseja.
Lopuksi pieni tositarina, jossa hyvinvointi ja arkitaidot ovat nuorten toivomalla tavalla keskiössä. Eräässä kaupungissa eräs nuori aikuinen ja eräs työntekijä aloittavat yhteisen työskentelyn. He tapaavat kerran viikossa. Aluksi nuori kertoo ikävistä muistoista, taustalla on oireita, diagnooseja ja vuosien mielenterveyshoitoja. Tapaamisilla kuitenkin keskitytään mukaviin asioihin ja tehdään yhdessä arkisia konkreettisia asioita: käydään lenkillä, laitetaan ruokaa. Parissa kuukaudessa nuoren olemus muuttuu yllättävästi parempaan suuntaan, toteavat sekä hänen läheisensä että hoitotaho.
Hanna-Kaisa Kostet
VTM, laillistettu sosiaalityöntekijä
Onni-hanke
Mikä sosiaalinen vahvistaminen?
- Sosiaalinen vahvistaminen on sosiaalisen toimintakyvyn, arjen asioiden hallinnan, opiskelu- ja työelämävalmiuksien ja elämänhallinnan parantamista. Se on ihmisen keskeisten elämäntaitojen vahvistamista.
- Tavoitteena on parantaa yksilön kykyä toimia ja selviytyä sosiaalisissa tilanteissa sekä olla osallinen yhteisöissä. Tähän tarvitaan itsetuntemusta, käsitystä omista vahvuuksista ja osaamisesta.
- Sosiaalinen vahvistaminen edistää ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja selviytyä erilaisista elämäntilanteista, tarvittaessa apua vastaanottaen.
- Sosiaalinen vahvistuminen on etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ykköstavoite. Yli 90 % etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan tavoittaneista nuorista ja aikuisista kokee sosiaalista vahvistumista palveluiden vaikutuksesta.
Lue lisää sosiaalisesta vahvistamisesta etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa.