Älä leikkaa! Nuorten työpajatoiminta on toimiva konsepti
Nuorten työpajatoimintaa järjestetään 90 prosentissa Suomen kuntia ja palvelu tavoittaa yli 12 000 nuorta vuodessa. Kyse on siis valtakunnallisesti merkittävästä, kohdennetusta nuorten palvelusta. Tässä blogissa Joensuun Nuorisoverstaan toiminnanjohtaja Nora Kettunen kertoo, miksi työpajatoiminnan rahoituksesta ei missään nimessä saa leikata.
Nuorten työpajat ovat paitsi työvaltaisia yhteisöjä usein myös tunnistettuja non-formaaleja oppimisympäristöjä. Nuoret saavat työpajalla toimiessaan tukea oman arjenhallinnan, itsetuntemuksen ja sosiaalisten taitojen vahvistamiseen, uusien taitojen oppimiseen, oman osaamisen näkyväksi tekemiseen ja jopa opintojen suorittamiseen sekä oman tulevaisuuden suunnitteluun ja oman jatkopolun rakentamiseen.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työpaja on paikka, jossa nuori saa opetella uusia taitoja, yhdessä toisten nuorten kanssa, turvallisessa ympäristössä ja ammattitaitoisten aikuisten tuella. Nuori saa pysähtyä työpajalla tutkimaan omaa elämäänsä rauhassa, viettäen aikaa mukavien työtehtävien parissa ja tutustuen toisiin nuoriin.
Työpaja on antanut minulle toimivan arkirutiinin. Taitoja keittiötyöskentelyyn lisää. Antanut aikaa miettiä, mitä haluan tulevaisuudelta ja aikaa tavoitella haluamiani tavoitteita. Jutteluseuraa ja mukavia kokemuksia toisten ihmisten kanssa.
(Joensuun Nuorisoverstas ry, Sovari 2022 palaute.)
Työpaja vahvistaa nuorta kohti itsenäisyyttä
Usein työpajalle ohjautuvat nuoret ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella ja ehtineet jo kohdata elämässään moninaisia haasteita, joten yksilöllinen ja kokonaisvaltainen tuki vahvan perustan rakentamiseksi tulevaisuudelle on tarpeen. Nuoruuteen itsessään liittyy jo paljon vaikeita teemoja, kun omaa identiteettiä rakennetaan, itsenäisyyttä suunnitellaan ja elämän varrella saatuja kolhuja paikkaillaan.
Ympäristön ja yhteiskunnan paine ja odotukset saavat usein nuoren unohtamaan oman arvokkuutensa ja pettymään, kun ei koekaan pystyvänsä täyttämään odotuksia. Työpajoilla nuori työskentelee muutamina päivinä viikossa omien voimavarojensa ja yksilöllisen nuoren kanssa laaditun valmennussuunnitelman mukaisesti.
Tavoitteena on saada nuoren voimavarat vahvistettua ja tulevaisuuden suunta rakennettua.
Olen pystynyt ylläpitämään säännöllistä päivärytmiä, mikä on minulle tärkeää. Pidän siitä, että olen saanut toimia monella eri työpajalla ja tehdä monenlaisia hommia, joista osa on ollut itselle uusia. Työpajalla on hyvä ilmapiiri ja olen kokenut kuuluvani joukkoon. Muut ihmiset ovat auttaneet minua arvioimaan omia taitoja positiivisemmin. Olen päässyt kaikkiin tavoitteisiini, jotka työpajajakson alkaessa laadin, kuten opiskelu- ja jatkosuunnitelmien keksiminen, missä säännöllisesti mukavassa ja tukevassa ilmapiirissä oleminen on auttanut (Joensuun Nuorisoverstas ry, Sovari 2022 palaute.)
Nuorten tukemiseen tarvitaan lisää resursseja
Joensuun Nuorisoverstas ry on tuottanut seutukunnallista työpajatoimintaa vuodesta 1995. Alun perin alueen kunnat perustivat yhdistyksen vastaamaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten tarpeisiin. Paikaksi, minne päivisin mennä ja jossa olisi joku, joka auttaisi.
Vuonna 2021 seudullisessa työpajatoiminnassa Taitoverstaalla eri toiminnoissa oli mukana 174 nuorta. Vuonna 2022 määrä oli 190 ja nyt kuluvana vuonna ylitetään 200 nuoren määrä reilusti.
Nuorten elämää koskettavat toimintaympäristöt sekä nuorten lisääntynyt pahoinvointi näkyvät nuorten ohjautumisessa työpajalle. Tarvittaisiin lisää konkreettisia neliöitä, tarvittaisiin lisää ammattitaitoisia aikuisia, tarvittaisiin esimerkiksi matalan kynnyksen pienryhmätoimintaa eli starttipaja nuorille, joille kotoa poistuminen on ensimmäinen tavoite.
Nuoret ohjaavat kavereitaan työpajan palveluiden pariin, koska ”siellä ne osaa oikeesti auttaa sua!”. Ja kuitenkin tällä hetkellä työpajatoiminnan valtionavustuksesta ollaan leikkaamassa.
Tällaista työtä me teemme käytännössä työpajalla
Taitoverstaan työpaja on laajentanut ja kehittänyt toimintaansa viime vuosina merkittävästi vastaamaan nuorten ja alueen yhteistyötahojen tarpeeseen. Tällä hetkellä nuori voi työpajalla olla työllistämistä edistävissä palveluissa, joko työkokeilussa tai ohjaajana palkkatuella. Työpaja toimii myös hyvinvointialueen palveluntuottajana kuntouttavassa työtoiminnassa ja alueen toisen asteen oppilaitosten oppimisympäristönä tuetuilla oppilaitoksen pajajaksoilla sekä TUVA-koulutuksen oppimisympäristönä.
Työpajalla on myös oma Valmennussopimus, joka mahdollistaa matalan kynnyksen palvelun niille nuorille, joille edellä luetellut toiminnot eivät vielä ole ajankohtaisia.
Työpajan ansiosta sain valmistuttua koulusta. Täällä olen saanut oikeasti tukea asioihin, jotka ovat hankalia (elämänhallinta, virasto asiat, motivaatio…) en voi tarpeeksi korostaa kuinka tärkeää tämä on minulle ollut. (Joensuun Nuorisoverstas ry, Sovari 2022 palaute.)
Joensuun Nuorisoverstas ry on voittoa tavoittelematon yhdistys. Toimintaa rahoitetaan valtionavustuksella sekä alueen kuntien ja oppilaitosten tuella ja palveluiden sekä tuotteiden myynnillä. Nuorten määrien kasvupaine ja nuorten vaikeutuneet haasteet vaatisivat enemmän henkilöstöresurssia, tilojen ahtaus estää ottamasta enempää tukea tarvitsevia nuoria mukaan palveluihin ja kauttaaltaan kohonneet kustannuksen vaikeuttavat ja kaventavat toimintamahdollisuuksia.
Älkää leikatko vaikuttavasta nuorten palvelusta
Mielessäni painaa huoli, miten pystymme tässä tilanteessa ja näillä resursseilla ylläpitämään toiminnan samalla tasolla. Pystymmekö edes? Mitä jos avustuksista leikataankin?
Keneltä nuorelta palvelu evätään ja millä perusteella? Valitaanko vain suurimman tuen tarpeessa olevat? Vai valitaanko vain ne, kenellä on oletettavasti edellytyksiä edetä kohti opintoja ja työelämää tavoitteiden mukaisesti? Mihin palveluun ohjataan nuoret, joita ei pystytäkään työpajalla auttamaan?
Tiedän, etten ole ajatusteni kanssa yksin: samaa pohdintaa käydään työpajoilla ympäri Suomen. Nuorten hyvinvointi on jo nyt aiempaa polarisoituneempaa ja herättää kentällä suurta huolta tulevaisuudesta.
Haluan pyyhkiä uhkakuvat mielestäni ja puhaltaa elämää toivonkipinään, jonka sytyttää hallitusohjelmassa annettu selkeä viesti:
”Nuorten syrjäytyminen ja pahoinvoinnin kasvu ovat yhteiskuntamme suurimpia haasteita. Hallitus panostaa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajoihin sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen.”
Haluan lähettää terveiseni hallituksen budjettiriiheen: työpajoilla on valtava määrä tietoa, taitoa ja osaamista nuorten kohtaamiseen ja elämässä tukemiseen. Työpajojen valmentajat auttavat, tukevat, kasvattavat ja saattelevat näitä nuoria osaksi yhteiskuntaa. Nuorten työpajatoiminta on todistetusti toimiva konsepti nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä – vahvistakaa sitä, laajentakaa sen toimintamahdollisuuksia ja varmistakaa toiminnan jatkuvuus, ettei yhdenkään nuoren tarvitse tulevaisuudessa selvitä yksin!
Nora Kettunen
toiminnanjohtaja
Joensuun Nuorisoverstas ry